Muutaman viime vuosikymmenen aikana Kiinasta on tullut globaali valta maailmankauppajärjestelmässä, joka haastaa perinteisen talousjärjestyksen ja muokkaa kansainvälistä liiketoimintaympäristöä.Kiinassa on suuri väkiluku, runsaat resurssit ja infrastruktuurin jatkuva parantaminen.Siitä on tullut maailman suurin viejä ja toiseksi suurin tuoja.
Kiinan nousu valmistuskeskukseksi on ollut poikkeuksellista.Maan edullinen työvoima ja tehokkaat tuotantoprosessit tekevät siitä houkuttelevan kohteen ulkomaisille yrityksille, jotka haluavat hyödyntää kilpailukykyisiä tuotantomääriä.Maailmanpankin mukaan Kiinan osuus maailman kokonaisviennin arvosta oli näin ollen noin 13,8 % vuonna 2020. Elektroniikasta ja tekstiileistä koneisiin ja huonekaluihin kiinalaiset tuotteet ovat tulvanneet maailmanlaajuisille markkinoille ja vahvistaneet Kiinan asemaa maailman tehtaana.
Lisäksi Kiinan kauppasuhteet ovat laajentuneet perinteisten länsimarkkinoiden ulkopuolelle ja Kiina on aktiivisesti solminut yhteyksiä kehitysmaihin.Belt and Road Initiativen (BRI) kaltaisten aloitteiden kautta Kiina on investoinut voimakkaasti infrastruktuurihankkeisiin Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Keski-Aasiassa yhdistäen maita teiden, rautateiden, satamien ja televiestintäjärjestelmien kautta.Tämän seurauksena Kiina sai merkittävän vaikutusvallan ja pääsyn avainmarkkinoille, mikä varmisti resurssien jatkuvan virran ja kauppakumppanuudet.
Kiinan valta-asema globaalissa kauppajärjestelmässä ei kuitenkaan ole kiistaton.Kriitikot sanovat, että maa harjoittaa epäreilua kauppaa, mukaan lukien immateriaaliomaisuuden varkaudet, valuutan manipulointi ja valtiontuet, jotka antavat kiinalaisille yrityksille epäreilun edun globaaleilla markkinoilla.Nämä huolenaiheet ovat kiristäneet suhteita tärkeimpiin kauppakumppaneihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Euroopan unioniin, mikä on johtanut kauppakiistoihin ja kiinalaisten tuotteiden tulleihin.
Lisäksi Kiinan kasvava taloudellinen vaikutusvalta on herättänyt geopoliittista huolta.Jotkut näkevät Kiinan taloudellisen kasvun keinona laajentaa poliittista vaikutusvaltaansa ja haastaa olemassa oleva liberaali talousjärjestys.Kiinan kasvava itsevarmuus Etelä-Kiinan merellä, aluekiistat naapureiden kanssa ja väitteet ihmisoikeusloukkauksista vaikeuttavat entisestään sen roolia maailmankauppajärjestelmässä.
Vastauksena maat ovat pyrkineet monipuolistamaan toimitusketjuja, vähentämään riippuvuutta Kiinan tuotannosta ja arvioimaan kauppasuhteita uudelleen.COVID-19-pandemia on paljastanut Kiinan tuotantoon liiaksi riippuvaisten maiden haavoittuvuuden, mikä on saanut vaatimuksia toimitusketjun uudelleenjärjestelystä ja alueellisuudesta.
Kiinalla on haasteita monella rintamalla sen pyrkiessä säilyttämään paikkansa maailmankauppajärjestelmässä.Sen kotimainen talous on siirtymässä vientivetoisesta kasvusta kotimaiseen kulutukseen kasvavan keskiluokan ja työvoiman pienenemisen vetämänä.Kiina kamppailee myös ympäristöongelmien ja muuttuvan globaalin talousdynamiikan, mukaan lukien teknologiavetoisten teollisuudenalojen, kanssa.
Sopeutuakseen näihin muutoksiin Kiina keskittyy teknologiseen kehitykseen ja innovaatioihin pyrkien nousemaan arvoketjussa ylöspäin ja nousemaan johtavaksi nousevilla aloilla, kuten tekoäly, uusiutuva energia ja edistynyt valmistus.Maa on investoinut voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen tavoitteenaan rakentaa kotimaista teknologista kapasiteettia ja vähentää riippuvuutta ulkomaisesta teknologiasta.
Lyhyesti sanottuna Kiinan roolia maailmankauppajärjestelmässä ei voida jättää huomiotta.Se on muuttunut taloudelliseksi voimatekijäksi, joka haastaa status quon ja muokkaa globaalia kauppaa.Vaikka Kiinan nousu on tuonut taloudellisia mahdollisuuksia, se on myös herättänyt huolta reilun kaupan käytännöistä ja geopoliittisista seurauksista.Maailman sopeutuessa muuttuvaan talousmaisemaan Kiinan roolin tulevaisuus maailmankauppajärjestelmässä on edelleen epävarma, ja haasteita ja mahdollisuuksia on runsaasti.
Postitusaika: 16.6.2023
